Sri Lanka tarjoaa mahdollisuuksia suomalaisyrityksille

Kiitettävä joukko suomalaisyrityksiä on jo löytänyt tiensä Aasian taloustiikerien kasvaville markkinoille. Mutta kuinka moni on huomannut Sri Lankan – Intian eteläpuolella sijaitsevan 22 miljoonan asukkaan saarivaltion ja sen kehittyvät markkinat?

Sri Lankan pitkään kestänyt sisällissota vei 1990-luvulla maan kansainväliseen paitsioon. Sodan päätyttyä vuonna 2009 on maa tehnyt onnistuneen paluun kansainvälisen kaupan pelikentälle.

Vielä kymmenisen vuotta sitten Sri Lanka vastaanotti merkittäviä määriä kehitysapua. Sittemmin Sri Lanka on OECD-tilastojen mukaan noussut matalan tulotason maasta alemman keskitulotason maaksi. Maan bruttokansantuote henkeä kohden ( 3.900 USD) on samalla tasolla kuin Kosovon, Armenian, Georgian tai Indonesian.

Maailman kauppajärjestön WTO:n jäsen Sri Lanka on ollut vuodesta 1995.

Euroopan unionin kauppa Sri Lankan kanssa kasvaa

Muutamassa vuodessa EU:sta on tullut Sri Lankan tärkein kauppakumppani. Kauppavaihto EU:n ja Sri Lankan välillä on jopa suurempaa kuin Sri Lankan kauppa naapurinsa Intian tai Kiinan kanssa, vaikka yksittäisistä sijoittajista Sri Lankalla Kiina ja Intia sijoittuvatkin kärkeen.

Sri Lankan viennistä yli kolmannes suuntautuu EU:n alueelle. Tosin brexitin myötä suhdeluku  tulee muuttumaan. Sri Lankan tärkeimmät vientituotteet ovat tekstiiliteollisuuden tuotteet, koneet ja laitteet, kumiteollisuuden tuotteet, korut ja arvomineraalit sekä maataloustuotteet, joiden kärjessä luonnollisesti kuuluisa Ceylonin tee. Sri Lankan tuontitilastoissa EU on neljännellä sijalla Intian, Kiinan ja Yhdistyneiden Arabiemiraattien jälkeen.  

EU:n ja Sri Lankan välinen yhteistyö- ja kumppanuussopimus (Co-operation and Partnership Agreement)on ollut voimassa vuodesta 1995 lähtien. Vuodesta 2010 lähtien EU on soveltanut Sri Lankaan ns. suosituimmuuskohtelua (Generalised Scheme of Preferences, GSP+). EU:n tavoitteena on tukea maan kehitystä edistämällä kauppaa ja liiketoimintaa. Kehittyvien maiden talouden integrointi maailman talouteen luo työpaikkoja ja tukee yhteiskunnallista kehitystä ja vakautta.

EU:n jäsenmaista erityisesti Saksan vienti Sri Lankalle on kasvanut voimakkaasti.  Viidessä vuodessa Saksa on kaksinkertaistanut vientinsä. Saksan tavaraviennin arvo ylittää tänä vuonna 1,2 miljardia USD. Saksa onkin päättänyt avata Colomboon Kauppakamarin toimipisteen vuoden 2018 alussa. Saksan ohella Espanja ja Ruotsi ovat viime aikoina panostaneet Sri Lankaan. ETA-alueen maista Norja ja Sveitsi ovat vahvasti läsnä Sri Lankan markkinoilla.

Mikä tekee Sri Lankasta kiinnostavan kauppakumppanin?

Sri Lankan tavoitteena on saavuttaa ns. gateway-asema Intian valtameren alueella. Siihen sillä on erinomaiset mahdollisuudet – sijaitseehan maa sopivasti Kaukoidästä länteen kulkevien merireittien varrella. Maassa toimii jo seitsemän valtamerisatamaa ja uutta megasatamaa rakennetaan hyvällä vauhdilla. Voimakas rakennusbuumi näkyy muutenkin mm. pääkaupungin Colombon katukuvassa.

Sri Lankan sosiaalis-taloudelliset tunnusluvut, mukaan lukien talouskasvu, ovet Etelä-Aasian kärkeä.  Vaikka tuloerot eri yhteiskuntaluokkien välillä ovatkin suuret, on maassa ilmainen koulutus ja ilmainen terveydenhuolto. Luku- ja kirjoitustaito on 93 prosentilla väestöstä. Sri Lankan hallitus panostaa erityisesti koulutukseen ja hakee mallia Suomesta.

Sri Lankan harjoittaman, ulkomaailmalle avoimen, talouspolitiikan uskotaan näillä näkymin jatkuvan. Sri Lankan talouskasvu vuositasolla on ollut 4,5 prosenttia ja sen ennakoidaan lähivuosina jopa jonkin verran nousevan. Inflaatioprosentti pysynee 4,8 prosentin tasolla. Standard&Poor´s -luottoluokitusyhtiö korotti hiljattain Sri Lankan luottoluokituksen ns. vakaiden talouksien luokkaan B+.

Sri Lankan hallitus harjoittaa aiempaa sijoitusystävällisempää politiikkaa ja pyrkii houkuttelemaan maahan ulkomaisia sijoituksia mm. verohuojennuksin. Sri Lankalla uskotaan, että maa voisi toimia ulkomaisille yrityksille ponnahduslautana myös muiden Aasian maiden markkinoille.

Sri Lankalla valmistellaan parhaillaan uutta perustuslakia, jonka keskeinen uudistus on presidentin valtaoikeuksien kaventaminen ja siirtäminen parlamentille. Tämä on olennainen osa maan demokratiakehitystä. Uusi perustuslaki on tarkoitus hyväksyä vuonna 2018. Maan media on vapaa ja ilmaisunvapautta kunnioitetaan.

Elämänlaadultaan Colomboa pidetään yhtenä Etelä-Aasian miellyttävimmistä pääkaupungeista. Liikenne on moneen muuhun kaupunkiin verrattuna rauhallista, ilma on puhdasta ja kaupungin jätehuolto toimii ja jätteitä lajitellaan. Aasian megapoliksiin verrattuna ovat mittasuhteet Colombossa varsin inhimilliset.

Suomi tiivistää suhteitaan Sri Lankaan

Suomen ja Sri Lankan välinen korkean tason vierailuvaihto on viimeisen vuoden aikana vilkastunut. Sri Lankan terveysministeri teki vierailun Suomeen syksyllä 2016 ja Suomen sosiaali- ja terveysministeri Mattila vieraili Colombossa huhtikuussa 2017. Lokakuussa 2017 Sri Lankan pääministeri saapui vierailulle Suomeen mukanaan maansa opetusministeri, satama- ja merenkulkuministeri sekä valtiovarainministeriön kansliapäällikkö. Vierailujen viesti on ollut selvä: Suomi koetaan Sri Lankalla mielenkiintoiseksi ja houkuttelevaksi kumppaniksi, johon etsitään nyt yhteyksiä eri aloilla.

Sri Lankan uudistaessa talouttaan avautuu suomalaisille yrityksille tilaisuus saada jalansija Sri Lankan kasvavilla markkinoilla.  

Suomalaisille yrityksille kiinnostavia sektoreita ovat erityisesti:

  • Energiasektori ja uusiutuva energia, ml. aurinko- ja aaltoenergia sekä jätteistä energiaa.
  • Terveyssektori. Erityisesti terveydenhuollon digitalisaatio, diagnostiikka ja terveysteknologia.
  • ICT-sektori. Sri Lankan tietoinfrastruktuuriverkostoa uudistetaan parhaillaan.
  • Infrastruktuurin alalla on mahdollisuuksia mm. satamarakennushankkeissa, maa- ja rautateiden kehittämisessä sekä vesihuollon- ja sanitaation alalla.
  • Matkailun alalla turismin lisääntyminen ja siihen liittyvän infrastruktuurin kehittäminen tarjoaa runsaasti mahdollisuuksia.
  • Koulutuksen alalla Sri Lanka on kiinnostunut erityisesti suomalaisesta ammatillisesta koulutuksesta ja yrittäjyyskoulutuksesta.

Sri Lankan viranomaiset kannustavat suomalaisyrityksiä proaktiivisuuteen ja osallistumaan kansainvälisiin tarjouskilpailuihin.  Yrityksille on hyödyksi, jos niillä on jo valmiiksi suhteet srilankalaisiin asiantuntijoihin. Kaikki valtion hankinnat tehdään tarjouskilpailun kautta. Pärjätäkseen kilpailussa on hyvä tehdä oma teknologia tunnetuksi hankevalmistelijoille. Yritykselle on eduksi, jos sillä on tarjota valmis rahoitusratkaisu.

Suomen ja Sri Lankan välillä on voimassa oleva investointisuojasopimus, kaksinkertaisen verotuksen estävä sopimus, lentoliikennesopimus sekä korkotukiluottosopimus.

Tiivistyneen vierailuvaihdon myötä Suomi on viime aikoina saanut kiitettävästi julkisuutta myös Sri Lankan mediassa, josta seuraavassa pari esimerkkiä:

13.10. Finland to support Lanka’s education sector
http://www.dailynews.lk/2017/10/13/local/131137/finland-support-lanka%E2%80%99s-education-sector

11.11. Finland company to help Lanka produce wave energy
http://www.dailynews.lk/2017/10/11/local/130920/finland-company-help-lanka-produce-wave-energy

Millaisia haasteita liittyy Sri Lankan –kauppaan?

Sri Lankan poliittinen suunta on selvä ja poliitikkojen viestit oikeita, mutta sanat on muutettava teoiksi. Hallituksen odotetaan nopeuttavan uudistusohjelman täytäntöönpanoa. Edessä on monia vaikeita tehtäviä: hyvää hallintoa ja oikeusvaltioperiaatetta on edistettävä ja korruptiota vähennettävä; lainsäädäntöä on kehitettävä ja maan infrastruktuuria parannettava. Kansainväliset yritykset odottavat Sri Lankan hallitukselta toimia, joilla ansaitaan ulkomaisten liikekumppanien luottamus. Lisäksi Sri Lankalla kaivataan kipeästi mm. maantieverkoston ja liikenneyhteyksien parantamista.

Maatalousvaltaisena maana Sri Lanka on altis luonnon ilmiöille. Kuivuus, tulvat, rankkasateet ja hirmumyrskyt saattavat aiheuttaa suurta tuhoa ja pahimmillaan hidastaa talouden kasvua.

Maan ylivelkaantuminen luo varjon talouskasvun ylle. IMF:n mukaan Sri Lankan hallituksen on harjoitettava tiukempaa rahapolitiikkaa ja tartuttava väestön kannalta kipeisiinkin toimiin, kuten verojen kiristykseen ja liikevaihtoveron korotukseen. Talouden ongelmista päällimmäisenä on viennin ja valuuttavarannon vähäisyys.  Maailman innovaatioindeksin mukaan Sri Lanka sijoittuu 127 maan joukossa sijalle 90.

Srilankalaisten talousasiantuntijoiden mukaan syitä talousongelmiin ovat: (i) maassa aiemmin harjoitettu lyhytnäköinen ja sisäänpäin kääntynyt talouspolitiikka, (ii) opportunismi, (iii) poliittinen valtataistelu, joka usein on mennyt maan edun edelle, (iv) nepotismi ja korruptio sekä (v) kansallisen yhtenäisyyden puute.

Politiikan saralla Sri Lankan keskeisimmät ongelmat liittyvät sisällissodan jälkeiseen sovintoprosessiin,  ja maan ihmisoikeustilanteeseen. Maassa vallitseva sanan- ja lehdistönvapaus on merkittävä askel oikeaan suuntaan.

EU on sitoutunut tukemaan Sri Lankaa sisällissodan jälkeisessä jälleenrakennuksessa ja sovintoprosessissa sekä sen tavoitteissa vahvistaa maan ihmisoikeuksia.

Mihin ottaa yhteyttä, jos Sri Lankan markkinat kiinnostavat?

Suomella ei ole Sri Lankalla edustustoa, mutta Sri Lankan markkinoista kiinnostuneet suomalaisyritykset voivat kääntyä esimerkiksi seuraavien tahojen puoleen:

Suomen viranomaiset / Team Finland

  • Suomen kiertävä suurlähettiläs Rauli Suikkanen (toimipiste Helsingissä)
    sähköpostiosoite: ASA-11@formin.fi
    puh: + 358 295 350545

Sri Lankan viranomaiset

  • Sri Lankan suurlähetystö Oslossa
    sähköpostiosoite: embassy@srilanka.no
    puh: + 47 2313 6950
  • Sri Lankan kauppakamari, Colombo; The Ceylon Chamber of Commerce
    sähköpostiosoite: info@chamber.lk
    puh: + 94 11 242 1745-7

Harri Kämäräinen
Johtava asiantuntija
Eteläisen Aasian yksikkö, ASA-40
Amerikan ja Aasian osasto
Ulkoministeriö