Afrikka – mahdollisuudet ja haasteet 2020 ja sen jälkeen

Afrikka, joka on maapallon toiseksi suurin ja toiseksi väkirikkain manner, on seuraava kasvu­markkina. Suomen maine on hyvä kaikkialla Afrikassa. Afrikan maat tarjoavat liike­toiminta­mahdol­lisuuksia kiertot­aloudessa, koulutuksessa, energiasektorilla, terveystek­nologiassa, maa- ja metsä­teollisuudessa, kaivosalalla – kaikilla niillä aloilla, joilla suoma­laisilla yrityksillä on paljon tarjot­tavaa. Menestyminen Afrikan markkinoilla vaatii aikaa ja rahaa sekä hyvän paikallisen kumppanin, joka usein löytyy eri verkostojen kautta. Keskuskauppakamarin Afrikka-verkosto kokoaa yritykset yhteen.

Suomen 12 suurlähettilästä kertoivat 5.11.2020 järjestetyssä webinaarissa, miksi Afrikkaan kannattaa tutustua jo nyt - koronasta huoli­matta ja sen johdosta! Tilaisuuden järjestivät yhteistyössä Keskuskauppakamarin Afrikka-verkosto, ulkoministeriö, Helsingin seudun kauppakamari ja Enterprise Europe Network.

Afrikan merkitys ja taloudellinen potentiaali säilyvät

Afrikan merkitys on kasvussa, ei vähiten sen nuoren, kasvavan väestön, kasvavan keskiluokan ja viime vuosien voimakkaan talouskasvun myötä. On vielä epäselvää, millaisen iskun koronakriisi Afrikan maiden tai maailman muidenkaan maiden talouksille aiheuttaa. Olisi kuitenkin virhe ajatella, että korona myötä Afrikan merkitys jotenkin nollaantuisi. Taloudellinen potentiaali ei katoa minnekään. Ajatellaan esimerkiksi 5G-verkkojen ja esineiden internetin leviämistä ja tämän systeemimuutoksen vaikutusta kaupallisiin suhteisiin, totesi kehitysyhteistyö- ja ulkomaan­kauppa­ministeri Ville Skinnari avaussanoissaan. 

Etelä-Afrikka: Afrikan kehittyneimmän talouden liiketoimintaympäristö koronan jälkimainingeissa

Etelä-Afrikka on ainoa afrikkalainen valtio, joka on G20-ryhmän jäsen. Etelä-Afrikka on myös jäsenenä BRICS:ssä yhdessä Brasilian, Venäjän, Intian ja Kiinan kanssa. Etelä-Afrikan osuus mantereen kaupasta on 25 prosenttia. Investointi-ilmapiiri on suotuisa. Yritysten, jotka suun­nit­televat tulevansa Etelä-Afrikkaan, on hyvä tuntea B-BBEE (Broad Based Black Economic Empowerment). Maassa toimii vajaat 40 suomalaista yritystä. Koronapandemiasta huolimatta näkymät ovat säilyneet toiveikkaina. Elin­tarvike­teollisuus, kiertotalous, energia, digitalisaatio, koulutus ja tietoliikenne tarjoavat liiketoiminta­mahdollisuuksia. Etelä-Afrikkaan on viety myös koneita ja laitteita, kertoi suurlähettiläs Anne Lammila.

Kenia, Afrikan nopeimmin kasvavan Itä-Afrikan alueen taloudellinen keskus, valmistautuu koronan jälkeiseen aikaan    

Kenian keskiluokka kasvaa. Väestö on hyvin nuorta ja korkeasti koulutettua. Kolmannes maan asukkaista asuu kaupungeissa. Pääkaupunki Nairobi kuuluu maailman 20. dynaamisimman kaupungin joukkoon. Team Europe tukee neljällä miljardilla eurolla Keniaa vuosina 2018–2022. Raha on tarkoitettu vihreisiin, uusiutuviin teknologioihin, infrastruktuuriin, kaupungistumiseen, digitalisaatioon ja innovatiivisiin yrityksiin. Sähköinen kauppa, maatalous, rakentaminen ja infrastruktuuri tarjoavat liiketoimintamahdollisuuksia. Suomalaisten yritysten kiinnostus Kenia kohtaan on ollut koko ajan kasvussa.  Edustusto, Business Finland ja Team Finland -verkosto Nairobissa tukevat yrityksiä kaikin tavoin. Yrityksiltä vaaditaan pitkäjänteisyyttä, alueen tuntemusta, läsnäoloa ja henkilökohtaisia kontakteja, jotta ne menestyvät Keniassa, neuvoi suurlähettiläs Erik Lundberg.

Sambian uusi normaali, business must go on!

Suomi ja Sambia ovat tehneet yhteistyötä usean vuosikymmenen ajan. Mineraalit, metsät, maatalous, energia, infra, ICT, kiertotalous ja koulutus ovat olleet kiinnostuksen kohteina Sambiassa. Ulkoministeriön rahoittaman Accelerated Growth for MSMEs in Zambia (AGS) -hankkeen kautta tuetaan Sambian pk-yrityksiä ja edistetään Suomen ja Sambian välisiä bisneskumppanuuksia. Suomalaiset yritykset voivat myös hakea rahoitusta esimerkiksi Finnpartnershipin kautta, kertoi suurlähettiläs Pirjo Suomela-Chowdhury, ja totesi yksityissektoriyhteistyön olevan nyt niin Suomen kuin Sambian kannalta vielä aiempaakin tärkeämpää. Koronaviruspandemian aikana edustuston Team Finland -toiminta on jatkunut aktiivisena, ja pandemian myötä uusiakin mahdollisuuksia on avautunut, muun muassa opetuksen ja digitalisaation alueilla. Makrotalouden haasteistakin huolimatta on myös syytä todeta Sambian edut liiketoimintaympäristönä. Viimeisimmässä Maailmanpankin Ease of Doing Business -vertai­lussa Sambia sijoittui Saharan eteläpuolisessa Afrikassa viiden maan kärkeen.

Namibia: Suomen ystävä eteläisessä Afrikassa – yhteistyölle kysyntää koronasta toipuessa

Suomen ja Namibian ystävyys kantaa 150 vuoden päähän. Erityissuhteen ansiosta suomalaisilla on hyvä maine Namibiassa, ja lähtökohdat monimuotoiselle yhteistyölle ovat suotuisat. Team Finland-työn painopisteet ovat koulutus, energia ja kaivostoiminta. Koulutussektori tarjoaa erilaisia mahdollisuuksia suomalaiselle osaamiselle. Namibia pyrkii olemaan portti Eteläisen Afrikan markkinoille. Rikkaat luonnonvarat ja toimiva infrastruktuuri houkuttelevat yrityksiä maahan. Namibia lukeutuu maailman tärkeimpiin uraanin ja korkealuokkaisten timanttien tuottajiin. Namibian haasteita ovat koronapandemia, pieni talous, työttömyys ja suuret tuloerot. Ilmastonmuutokseen pyritään sopeutumaan muun muassa hyödyntämällä uusiutuvia energialähteitä. Korkean tason vierailut Namibiaan ja jalkamaahan Angolaan ovat tärkeitä suhteiden kehittämisessä, painotti suurlähettiläs Pirkko-Liisa Kyöstilä.

Marokko, vakaa ja moderni talous Euroopan ja Afrikan mantereiden välissä

Marokko on moderni ja vakaa maa, joka tunnetaan turismista ja hedelmistä, mutta joka omaa teknisen kehi­tyksen kautta uutta potentiaalia. Marokko on osoittanut edistyksellisyyttä ilmastopolitiikassa. Fossiilisista energialähteistä pyritään eroon. Tuuli- ja aurinkoenergian vientiä suunnitellaan. Myös PowertoX ja vety ovat ajankohtaisia. Marokolla on strateginen sijainti. Maalla on kahden- ja monenvälistä kauppaa Afrikan maiden kanssa. Infrastruktuuri on kehittynyt. Marokossa on useita satamia, hyvät rauta- ja maatieyhteydet ja toimiva tietoliikenneverkko. Kiertotalous, digitalisuus, tekoäly, energiat, agrotech, terveysteknologia ovat sektoreita, joilla on kysyntää ja Suomella annettavaa. 

Mauritanian ja Senegalin edustalla on suuri kaasuesiintymä, jonka käytöstä maat ovat sopineet. Varallisuuden lisääntyessä alueella, aukeaa uusia liiketoimintamahdollisuuksia, kertoi suurlähettiläs Pekka Hyvönen.

Mosambik – kaasun lupaus, koronan varjo

Mosambikin kehityshaasteet ovat edelleen mittavia. Koronapandemian varjon uskotaan olevan pitkä taloudessa ja yhteiskunnassa. Kasvua odotetaan kaivannaissektoreilla. Suurten kaasu­esiintymien hyödyntäminen parantaisi taloutta, mutta tällä hetkellä ei tiedetä, milloin esiintymien avaaminen aloitetaan.  Suuret infrastruktuurihankkeet saattavat olla mahdollisia. Niihin liittyvällä ammattikoulutuksella olisi kysyntää. Mosambikilla on pitkä rannikko, jolloin Mosambik voisi olla alueen suuri logistinen keskus. YK-järjestöjen ja kehityspankkien hankinnat jatkuvat mittavina. Mosambik hyötyy Afrikan taloudellisesta integraatiosta. Liiketoimintaympäristön ennustettavuus on edelleen haaste, totesi suurlähettiläs Anna-Kaisa Heikkinen.

Egypti – talous kasvaa koronasta huolimatta

Egyptissä riittää aurinkoa. Maan kaasuesiintymät ovat mittavia. Kansainvälisillä rahoituslaitoksilla on erilaisia ohjelmia Egyptissä. Talous on kasvanut ja tulee kasvamaan positiivisesti. Korona­pandemian vuoksi työttömyys on tosin lisääntynyt ja velkaantuminen on kasvanut. Hallinto on sitoutunut reformeihin. Yksityissektorin toimintaa pyritään parantamaan. Energia ja siihen liittyvät oheistoiminnot, koulutus, ICT, digitalisaatio, tekoäly, terveydenhuolto, maatalous ja vesihuolto tarjoavat liiketoimintamahdollisuuksia. Egyptissä toimii 60–70 suomalaista yritystä.

Sudanissa on siirrytty kohti siviilihallintoa. Mikäli USA poistaa Sudanin terrorismia tukevien maiden listalta, avaa se suuria liiketoimintamahdollisuuksia suomalaisille yrityksille, sanoi suurlähettiläs Laura Kansikas-Debraise.

Murrosta 110 miljoonan asukkaan Etiopiassa; haasteita ja mahdollisuuksia myös suomalaisyrityksille

Etiopiassa on 110 miljoo­naa asukasta. Väkiluvun odotetaan tuplaantuvan vuoteen 2050 men­nessä. Etiopia on väestöltään toiseksi suurin maa Afrikassa. Keskiluokka kasvaa ja vaurastuu. Etiopia on agraarimaa, jossa kaupungistuminen on nopeaa. Etiopian tavoit­teena on olla demokratia ja markkinatalous tulevaisuudessa. Nykyhallinto pyrkii avaamaan yhteiskuntaa ja kehittämään taloussektoria. Julkiset investoinnit liittyvät liikenne- ja energiainfrastruktuuriin, teollisuuspuistoihin ja koulutukseen. Yritykset voivat löytää liiketoimintamahdollisuuksia maataloudessa, turismissa, teknologioissa, digitalisaatioissa ja luonnonvarojen hyväksikäytössä. Kansainvälisten järjestöjenhankinnat voivat myös tarjota liiketoimintamahdollisuuksia. Haasteita toimintaan tuovat valuuttarajoitukset, yritysverotus, rahoituspalvelut, sähköverkon ja internet-yhteyksien luotettavuus, sekä valitettavasti myös maan poliittiseen tilanteeseen liittyvät kysymysmerkit. Afrikan vapaakauppasopimus lisää Afrikan maiden keskinäistä kauppaa, totesi suurlähettiläs Outi Holopainen.

Afrikan öljyjätti Nigeria hakee uutta tietä talouskasvuun

Afrikan öljyjätti Nigeria hakee uutta tietä talouskasvuun.  Nigeria on suuri ja monelle tuntematon maa, jonka potentiaalia kauppakumppanina ei ole täysin ymmärretty. Nigeria on pinta-alaltaan kolme kertaa Suomen kokoinen maa, jossa asuu yli 200 miljoonaa asukasta. Puolet väestöstä on alle 20-vuotiaita. Nigeria on Afrikan suurin talous, jossa on suhteellisen paljon ostovoimaisia kuluttajia. Jos maan suurin kaupunki Lagos olisi maa, se olisi Afrikan viidenneksi suurin talous. Nigeriassa on meneillään suuria infrastruktuurihankkeita muun muassa energia- ja ICT -sektoreilla sekä liikenteessä. Rakennuspuolelta hyvä esimerkki on Lagosin edustalle kasvava Eko Atlantic kaupunki, joka tulee valmistuessaan muistuttamaan suuresti Dubaita. Nigeriassa on dynaaminen yrityssektori. Innovaatiotoiminta on vilkasta. Öljy, maatalous ja ICT muodostavat suurimman osan bruttokansantuotteesta. Digitalisaatio, koulutus, kiertotalous, energiasektori, terveysteknologia, maa- ja metsätalous ja elintarviketeollisuus tarjoavat liiketoiminta­mahdolli­suuk­sia suomalaisille yrityksille, kertoi suurlähettiläs Jyrki Pulkkinen.

Tunisian talous muutosten edessä

Tunisia keskiluokkaistuu ja kaupungistuu. Koronapandemian seurauksena investoinnit ovat vähen­tyneet ja kauppa on vai­keuk­sissa. Tavoitteena on tasapainottaa talous, noudattaa budjettikuria ja tukea investointeja. Protektionismi ja pitkät lupaprosessit vaikeuttavat yritysten toi­mintaa.  Pitkään jatkuneet neuvottelut EU:n ja Tunisian välisestä vapaakauppasopimuksesta ovat edelleen kesken. Suomen ja Tunisian välinen kauppa on vakaalla tasolla ja sisällöltään perinteistä. Bio- ja kiertotalous, digitalisaatio ja teknologia, koulutus, terveyssektori ja uusiutuva energia tarjoavat liiketoiminta­mahdollisuuksia suomalaisille yrityksille. Yritykset voivat saada rahoitusta eri EU:n instrumenttien kautta. Kansainvälisillä rahoituslaitoksilla on hankkeita, jotka liittyvät ilmastoon, kestävään infra­struktuuriin ja sanitaatioon. Jos yritys voi tarjota konkreettisen tuotteen tai ratkaisun, Tunisiaan kannattaa tulla, totesi suurlähettiläs Pekka Hukka.

Liiketoiminta ja -mahdollisuudet Algeriassa

Algeria on maantieteellisesti lähellä, mutta henkisesti kaukana. Markkina on arabian- ja ranskankielinen. Englannilla ei pärjää Algeriassa. Paikallinen edustaja on tärkeä menestystekijä luottamuksen rakentamisessa paikallisiin toimijoihin. Luottamuksen saaminen yritysmaailmassa vie aikaa ja rahaa. Yritysten on hyvä selvittää, kuka tai mikä taho tekee ostopäätöksen. Maksujen varmistaminen on erityisen tärkeää liiketoiminnassa algerialaisten yritysten kanssa. Algerialaiset yritykset eivät maksa suurissakaan projekteissa etumaksuja. Tilaukset maksetaan vasta sitten, kun tavara on tarkastettu paikan päällä. Remburs­sikäytännöt on syytä osata hyvin tai käyttää asiantuntijoita, jotta vältyttäisiin ongelmilta. Ulkomaalaisten pääsy maahan on vielä koronapandemian vuoksi vaikeaa. Algerian ilmatila on ollut koronan vuoksi kiinni maaliskuusta alkaen. Koronasta johtuen Algerian suunta on ollut suojata omaa teollisuuttaan aiempaakin enemmän, ja kehittää omaa tuotantoaan maahantuonnin sijasta. Algeriassa on potentiaalia suomalaisille yrityksille kaikilla Suomen vahvuusalueilla. Liiketoiminta­mahdollisuuksia tarjoavat metsäteollisuus, terveysteknologia, kiertotalous, koulutus, tietoliikenne ja teknologiateollisuuden tuotteet. Algeria on haastava markkina, mutta suomalaiset yritykset ovat onnistuneet luomaan pitkäaikaisen kauppasuhteen Algerian kanssa, kertoi suurlähettiläs Marja Joenusva.

Tansanian ja Ruandan liiketoimintamahdollisuuksia suomalaisille yrityksille

Tansaniassa on pidetty lokakuussa presidentinvaalit, joiden tuloksena presidentti Magufuli jatkaa maan johdossa. Suomen maine Tansaniassa on erinomainen. Suomella on pitkä kehitysyhteistyöhistoria Tansanian kanssa. Suomalainen osaaminen maa- ja metsätaloudessa tunnetaan hyvin. Liiketoimintamahdollisuuksia on arvoketjujen kehittämisessä ja puuteollisuudessa sekä logistiikassa, kyberturvallisuudessa ja finanssiteknologiassa. Tansanian väestö on nuori ja kasvava. Maa kaupungistuu. Yhteiskunta digitalisoituu.
Ruanda on Afrikan helmi tai tähti. Ruandan liiketoimintaympäristö on toimiva. Maassa on panostettu kiertotalouteen. Ympäristöasioiden osaaminen, kaivosteollisuus, logistiikka ja älykkäät energiaratkaisut tarjoavat suomalaisille yrityksille liiketoimintamahdollisuuksia.
Tansanian ja Ruandan talouskasvu on heikentynyt koronapandemian takia. Turismista saatavat tulot ovat laskeneet huomattavasti.  Talouden ennustetaan kuitenkin toipuvan nopeasti molemmissa maissa, painotti edustuston päällikön sijainen Sari Uusi-Rauva.

Suomalaisilla on paljon tarjottavaa Afrikan markkinoille

Mielikuvat ja todellisuus eivät välttämättä vastaa suomalaisten eivätkä suomalaisten yritysten nä­ke­myksiä, kun puhutaan Afrikasta. Silloin on hyvä kuulla ajatuksia paikanpäältä sekä saada yrityk­siltä tietoa siitä, mikä toimii ja mikä ei toimi. Afrikassa on kasvua ja kasvupotentiaalia, joka vaihte­lee maittain. Afrikassa on tartuttava megatrendeihin ja niiden luomaan kysyntään, johon suoma­laisilla on tarjota tuotteita ja palveluita. Afrikan markkinoilla on ansaittava asiakkaan luottamus, jonka hankkimisessa paikallinen kumppani on menestystekijä. Paikallinen kumppani löytyy usein eri verkostojen tai eri kumppanuuksien kautta. Suomalaiset tarjoavat usein liian pieniä ratkaisuja Afrikan markkinoilla. Nyt mietitään, miten suomalaiset voisivat nykyistä paremmin tarjota ratkaisuja kokonaiskysyntään ja entistä suurempiin hankkeisiin. Toiminta Afrikassa vaatii kärsivällisyyttä ja aikaa, kiteytti Timo Vuori, Keskuskauppakamarin kansainvälisten asioiden johtaja ja Kansainvälisen kauppakamarin (ICC) maajohtaja.

Tilaisuudessa esitetyt powerpointit löytyvät tästä.

Keskuskauppakamarin Afrikka-verkostoon voi liittyä lähettämällä viestin osoitteeseen:
anne.hatanpaa ( a ) chamber.fi

Kirjoittaja:
Anne Hatanpää
Yhteyspäällikkö
Keskuskauppakamari